Karoliina Salminen: Teollisen työn murros

Speaker A: Tervetuloa Evaita ajattelun luentosarjaan. Tämän jakson teemana on teollisen työn murros. Luennoitsijana meillä on VTTltä Karoliina Salminen. Lisää materiaaleja löydät osoitteesta www.aalto.fi kautta fi kautta futurework ja painamalla podcast. Tämän päivän aiheena meillä on teollisen työn murros ja mun ajatuksena tässä on vähän käydä, että miten teollinen työ on tässä tulevaisuudessa muuttumassa, minkälaista uutta teknologiaa me tuodaan sinne käyttöön ja miten se vaikuttaa myös tämmöisiin työn kuviin eli miten työroolit, työtehtävä, tämmöiset tulee tulevaisuudessa muuttumaan tämmöisissä vähän perenteisimmissä teollisuuden aloissa. Eli olen tosiaan Karoliina Salminen VTTltä. Toimin siellä valmistavan teollisuuden tutkimuspuolella. Olen ollut pitkään VTTllä erilaisissa tehtävissä tutkimuspuolella ja timivetäjänä ja vähän erityyppisissä rooleissa, mutta pääasiassa tämän valmistavan teollisuuden jonkun verran energiateollisuuden kanssa tekemisissä ja aika paljon tämän ihminen, teknologia, robotiikka, etäoperointi, tämän tyyppisten asioiden kanssa tehnyt. tehnyt töitä yritysten kanssa ja VTT, kun ollaan, tehdään soveltavaa tutkimusta. Eli tarkoittaa, että tehdään yritysten kanssa hyvinkin läheistä yhteistyötä. Yritetään yritysten kanssa löytää niitä konkreettisia asioita, miten me voidaan heidän kanssaan edistää asioita. Tänään tosiaan puhutaan tästä teollisen työn uudistumisesta, teollisen työn murroksesta. Ja miksi me nyt tästä teollisen työn murroksesta puhuttaisiin? Miksi se on ajankohtainen? Miksi yrityksiä tällä hetkellä ja ihmisiä tämä asia kiinnostaa? Me ollaan paljon nyt uutisissa saatu lukea viime vuosien aikana tästä, että meillä on paljon haasteita tämän työvoiman saatavuuden kanssa. Miten yritykset löytävät niitä työntekijöitä. Meillä on työvoimapulla. Monet yritykset kärsivät, että ne eivät löydä niitä työntekijöitä. Nämä ammatit eivät ole houkuttelevia. Nuoria ei kiinnosta tämän tyyppiset työtehtävät. Työnantajat eivät tosiaan löydä näitä tai osaaminen ei kohtaa. Tämä on tavallaan kestämätön tilanne ja rajoittaa jopa yritysten kasvua. muuten menestymistä, jos ei me löydetä niitä oikeanlaisia työntekijöitä ja kiinnostuneita työntekijäitä. Eli sen takia tämä asia on sekä niinku sieltä yritysten puolelta, että myös työntekijöten puolelta. Että he on molemmat niinku nostanut tän asian, että tälle asialle pitää tehdä jotakin. Yritykset on tästä tosiaan kiinnostuneet ja monentyyppiset osaamisesta on pulaa. Ja nyt puhutaan ehkä lähinnä tämmöisestä niinku kenttätyön tekemisestä, eli ei puhuta tästä läppärityöstä, tietotyöstä, vaan enemmän me ollaan keskitytty tähän varsinaiseen työn tekemiseen. Eli kun sä meet aamulla töihin, sä meet CS2-töihin, johonkin tehtaaseen tai Raksalle tai satamaan tai tämän tyyppiset ammatit, mitkä on vielä hyvin perinteisiä ammatteja, mitkä on paikkaan sidottuja, aikaan sidottu ja tehdään vuorotyötä, sä oot siellä paikalla ja teet tämän tyypisiä tehtäviä, niin tää on se... työn tekemisen tapa, mikä tällä hetkellä kaipaa sitä muutosta. Ja kaikki tosiaan muistetaan tässä covidin aikaan tämä tietotyö. Siellähän tapahtui tämä iso murros. Eli me siirryttiin aika paljon tähän etätyöhön. Tuli näitä, että ei ollut väliä missä paikkakunnalla olet tai missä maassa olet. Yhteistyö sujui hyvin. Tuli joustavuutta. Voit yhdistää vapaa- ja työaikaa paremmin, mutta sitten kun mietitään näitä teollisia töitä, näitä perinteisiä ammatteja, siellähän tällaista murrosta ei ole tapahtunut edelleen. Siellä tehdään samalla tavalla töitä kuin siellä on aina tehty. Siellä mennään aamulla työmaalle, tehdään siellä paikassa se työ ja lähdetään sitten kotiin iltapäivällä tai mitä vuoroa teetkään. Tämä on tavallaan se ero, mikä tämän tyyppisillä töillä on, ja tämä on se, miten näitä pitäisi saada lähentymään toisiin, eli pyrittäisiin tuomaan tänne perinteiseen teolliseen työhön näitä samoja joustavuuden piirteitä, mitä meillä on tässä tietotyössä tullut tässä viimeisten vuosien aikana. Eli meillä on erilaisia muutoksia ja disruptioita, jotka ajaa tätä murrosta myös tämän tarpeen rinnalla. Eli tekoäly on tullut hyvin vahvasti mukaan, mitä se tarkoittaa, missä kaikissa työtehtävissä tekoälyä voitaisiin hyödyntää. Sitten totta kai kaikenlaiset kestävyystavoitteet. Halutaan tarjota ihmisille merkityksellistä, hyvää työtä koko yritysten ja kaupunkien ympäristön näkökulmasta. Myös sitä kautta miettiä, miten sitä työtä voitaisiin mahdollisesti tehdä. uudella tavalla. Sitten meillä tosiaan teknologiat kehittyy jatkuvasti, meillä on uusia mahdollisuuksia tehdä asioita eri tavalla kuin ennen. Teknologiat kehittyvät hurjaa vauhtia, on erilaisia päätelaitteita, on erilaisia tapoja kommunikoida, olla yhteydessä vaikka nyt siihen laitteisiin tai toisiin ihmisiin tai muuhun tämmöiseen. Sitten tämä virtuaalisen ja fyysisen maailman yhdistäminen on tämä iso trendi myös, mikä on mikä on tulossa. Eli meillä kaikista asioista tavallaan meillä on jo jonkunlaiset mallit, 3D-mallit. Me voidaan skannata ympäristöä ja tuoda sellainen virtuaalinen jonkunlainen kaksonen tai malli siitä ympäristöstä, ja kun me yhdistetään se fyysiseen maailmaan, niin me tuodaan sitä kautta myös uusia mahdollisuuksia kommunikoida erilaisten asioiden kanssa. Sitten tässä hieman näitä trendejä ja haasteita, joista jo mainitsin oikeastaan, eli mihin tämä työ on muuttumassa, eli mikä se on se ihmisten halu myös tämmöisissä perinteisemmissä ammateissa, minkälaista työtä he haluaa jatkossa tehdä. Ja nyt puhutaan ehkä jonkun verran myös tästä tulevan sukupolven heidän haluista ja tarpeista, millaisia ammattia heitä kiinnostaa tulevaisuudessa. Eli ihmiset hakee just tämmöistä joustavaa työtä, vapaa-aika ja työn yhteensovittaminen korostuu, halutaan tämmöistä merkityksellistä työtä, halutaan vaihtelevaa työtä. Työn sisältö on monimutkaisempaa, kun meillä on enemmän tietoa saatavilla. tekee siitä työstä hyvin paljon monimutkaisempaa. Hybridityö eli tämä etä- ja läsnätyön yhdistelmä yleistyy. Samaten mielenkiintoinen trendi on tämä keikkatyö, keikkatalous, mistä on paljon puhuttu, että se on kasvamassa. Ja sitähän paljon tehdään jo täällä IT-puolella ja muilla tämmöisillä ammateilla, mutta Voisiko sen myös siirtyä tällaiseen teolliseen työhön? Eli sielläkin samalla tavalla tämä työntekijä-työnantaja-malli saattaa kokea jonkinlaisia muutoksia. Eli sä et olekaan sillä yhdellä työnantajalla töissä ja sä teet sinne töitä, vaan sä pystyt tekemään tekemään useammalle työnantajalle tai useampaan eri kohteeseen töitä, vaikka nyt jonkun tämmöisen just virtuaalisen alustan tai ympäristön yhteistyömallin kautta, että kenelle sä sitten ootkaan töissä, että kuka on sun työnantaja ja näin poispäin, minkä tiimin kanssa sä teet töitä, niin tämmöiset asiat tulee näkymään myös täällä teollisessa työssä todennäköisesti aika piankin. Sitten tämä haasteita, mitä vähän jo tuossa sivusiinkin, että tosiaan tämä työvoiman saatavuus ja kohtaanto-ongelma on se iso asia, mitä tällä hetkellä siellä yrityksistä kuuluu. Yritykset tosiaan, sen työtehtävät ei välttämättä ole niin houkuttelevia. Usein nämä tämmöiset, vaikka nyt tehtaat tai laitokset, saattaa sijaita semmoisilla paikkakunnilla, missä meillä vaan työvoimaa ei ole saatavilla. Nuoret on aika hanakasti nykyään muuttaa työn perässä, varsinkaan mihinkään tämmöisiin Ei ehkä niin heidän mielestään houkutteleviin kaupunkeihin tai kuntiin. Se on se kiinnostavuusongelma, houkuttelevuusongelma, tulevia sukupolvia, joita ajatellaan tämän päivän 12-vuotiaita, teinejä, minkälaista työtä he haluavat tulevaisuudessa tehdä. Onko heidän unelmaammaatti olla vaikka joku tehdastyöntekijä tai... ratikkakuski tai joku trukkikuski tai mikä tahansa tämmönen. Onko se enää niitä lakaisukoneen kuljettajia, mikä oli joskus hirveän haluttu ammatti? Onko nämä enää haukuttelevia ammattaja meidän nykypäivän nuorien mielestä? Vai haluavatko he enemmän mennä tämmöisiä niin kuin Google, Microsoft, some-alustatyöhön, tämän tyyppisiä asioihin? Mutta se, että kuitenkaan meidän yhteiskunta, Maailma ei toimi, jos ei me löydetä niitä työntekijöitä näihin perinteisiin ammatteihin. Jos ei meillä pysty liikkumaan paikasta toiseen, ei rakenneta rakennuksia, ei ole tämmöisiä, meillä ei tavarat kulje paikasta toiseen, niin eihän meidän yhteiskunta pyöri, vaan me tarvitaan myös näihin niitä hyviä työntekijötä, eli meidän täytyy löytää näihinkin ne tekijät ja kasvattaa näistä semmosia houkuttelevia työpaikkoja. Meidän täytyy lähteä muotoilemaan työn tekemistä uudelleen. Minkälaisia ne työtehtävät ovat? Miten niistä voidaan saada? Miten hyödynnetään uusien sukupolvien taitoja, mieltömyksiä ja näitä asioita? Mitkä ovat ne työtehtävät ja roolit tulevaisuudessa? Sitten mennään tähän fyysiseen ja virtuaaliseen maailman yhdistymiseen, mistä mainitsit. Eli tämä on yksi sellainen iso asia, mikä on tuolla sekä Suomen että Euroopan ja EUn agendoilla nyt alkanut näkymään yhä enemmän. Eli mitä se voisi tarkoittaa sitten nimenomaan, kun mennään tänne kenttätyöhön puolelle? Eli kun puhutaan tämmöisestä virtuaalimaailmasta tai digitaalisesta maailmasta, mikä meillä rakennetaan tämän fyysisen maailman päälle, niin me voidaan sinne virtuaaliseen maailman kerrokseen tuoda tietoa, vaikka sieltä työntekijöiltä, erilaisista fyysisistä kappaleista, laitteista, malleista, prosesseista, mitä tahansa meillä siellä onkaan, tai minkälaista digitaalista omaisuutta meillä on siellä, mitä tietoa meillä on siellä virtuaalisessa ympäristössä siinä yhteistyötilassa. Puhutaan, niin kuin se yhteistyötila on ehkä se avainsana myös, eli se mahdollistaa eri toimijoiden yhteistyötä sen saman tiedon ympärillä. Ihmiset voivat käsitellä ja laittaa samaa virtuaalitilassa olevaa tietoa monesta eri lokaatiosta yhdessä ja vaikuttaa kahdensuuntaisesti siihen tietoon. Pyritään jonkinlaiseen mahdollisimman reaaliaikaiseen yhteistyöhön virtuaalisen ja fyysisen maailman välillä. Eli me ollaan jonkun verran pyritty hahmottamaan, että mitä se tulevaisuuden tämmöinen työtiimi tai tämmöinen porukka voisi olla, jotka tämmöisen virtuaalisen yhteistyötilan ympärillä voisi työskennellä. Eli tässä on ideana se, että meillä on osa ihmisistä, on siellä paikan päällä, on siellä fyysisessä ympäristössä, on sitten rakennustyömaa tai tehdas tai muu tämmöinen laitos. Ihmisiä on siellä tekemässä osan työstä. Siellä kulkee myös erilaisia autonomisia laitteita, mobiilirobotteja, droneja, mitä tahansa tämmöisiä laitteita. Sitten meillä on osa ihmisistä, jotka on etänä. Ne voi olla missä maassa tahansa, missä paikkakunnalla tahansa. Meillä on erilaisia etäoperaattoreita tai jonkunlaisia asiantuntijoita ja totta kai tekoälyavustajat. Tekoäly pystyy siellä samalla tavalla käsittelemään tietoa siellä. sen yhteistyötilan kautta. Tätä kautta nämä ihmiset pystyvät yhdistymään siihen samaan yhteistyötilaan, jota kautta he voivat tosiaan sitten erilaisia työtehtäviä tehdä. Tässä on yksi esimerkki tämmöisestä projektista, joka me tuossa viime vuonna tehtiin yritysten kanssa, kun lähdettiin just miettimään, että miten yritykset näkee tämmöisen monipuolisen yhteistyön ja tällaisen, että voidaan tehdä niitä töitä eri paikkakunnilta ja tämä työntekijä-työnantajamallin vähän niin kuin rikkomisella perinteisen tavan, että haettaisiin näitä yrityksiä eri toimialoilta ja lähettäisiin katsomaan, onko siellä yhteneväisyyksiä, yhteneväisiä asioita. Eli sieltä kun ajatellaan, perinteisesti nyt on niitä, että meillä on yhden alan asiantuntijoita. Meillä on se ihminen siellä tehtaastoissa, hän osaa sitä robottia käyttää, hän on se robottioperaattori siellä tehtaassa tai on ihminen, joka on vaikka se rakennushenkilö tuolla työmaalla tai on sitten joku satamatyöntekijä. Hän on sen yhden asian hyvä asiantuntija, hän osaa sen tehdä. Mutta loppujen lopuksi, onko se työ sitten kuitenkaan niin erilaista näillä eri työtehtävillä? Onko se kuitenkin loppujen lopuksi aika samantyyppistä? Sä käsittelet jotain kappaletta, sä käsittelet tietoa, voit hoitaa jonkun asioiden siirtämistä, ohjelmointia paikasta toiseen. Onko ne kuitenkaan loppujen lopuksi niin erilaisia, että voitaisiko me löytää tämmöisiä yhteisiä teknologioita tai työn tekemisen malleja, rooleja, ammatteja, yhdistämällä työtehdyt näistä eri aloista, jotka äkkisiltään näyttävät erilaisilta, mutta loppujen lopuksi onkin ehkä samanlaisia. Meillä oli tämmöinen projekti, jossa haettiin edustajia esimerkiksi tuolta huoltoliiketoiminnasta. Meillä oli kone mukana. He käsittelevät hissien huoltoa globaalisti. Eli mitä se hissien huoltotoimenpide on globaalissa? ympäristössä. Sitten me otettiin valmistava teollisuus. Me otettiin valmet automotive uuden kaupungin autotehdas, että minkälaista työtä se autotehtaassa tänä päivänä on. Sitten meillä oli vaikka YIT. Meillä oli rakennusteollisuuden edustajana YIT ja Granlund myös mukana siellä. Ja heiltä katsottiin, että mitä se rakennustyö tänä päivänä on ja mitä se voisi tulevaisuudessa olla. Ja vielä sitten meillä oli finaalia. Meillä oli Helsinki-Vantaan lentokenttä, nämä maaoperaatiot. Eli mitä siellä, ei lentäjät, vaan mitä siellä maaoperaatiossa tehdään. Ja haettiin näiden yritysten kanssa juuri niitä työtehtäviä ja näitä asioita, että mitä siellä voisi olla semmoisia yhtenäisiä asioita, ja sieltä itse asiassa löytyi aika paljon, ja tästä lähti sitten monta eri jatkoprojekteja sitten näitä asioita kehittää. Mutta just täältä lähdetään vähän niin kuin rikkoa näitä perinteisiä alojen rajoja, näitä tehtävien rajoja, ja lähdettiin heti alusta asti yritysten kanssa konkreettisesti kyselemään ja hakemaan, että löytyykö sieltä yhteisiä asioita, ja näin poispäin. Ja kyllähän niitä tosiaan sitten löytyi. Ja tässä on nyt yksi skenaario sitten, mikä me rakennettiin yritysten kanssa, että mitä jos tosiaan tulevaisuudessa Kaikki tällainen rakennusinfra, meillä on hissejä, meillä on LV-järjestelmiä, kulunvalvontaa, rakennuksen vaikka kopiokoneita ja kaikkia tämmöisiä. Mitä jos se sama henkilö pystyisi hoitamaan näiden kaikkien laitteiden, koneiden jonkunastaiset korjaustoimenpiteet? Meillä vaikka ollaan käytetty esimerkkinä tämmöisiin paikallisia aulavahtimestareita. Mitä jos he kuitenkin täällä on paikalla? Mitä jos he pystyis tekeen suuren osan näistä töistä? He on kuitenkin täällä, he tuntee ympäristörakennuksen ja sitten heitä avustettais etänä sitten tietyissä tehtävissä. huollon vaikka nyt koneen hissiin pystyisi tekemään. Ei tietenkään kaikkia, mutta sit sulla vaikka pyydät apua koneen asiantuntija, on sulla etäyhteyden päässä ja hän neuvoo sua. Sä pystyt sitten näkemään, että okei, no tämä ja tämä asia pitää tehdä ja sitten jos tästä tulee sellaisia kysymyksiä, että kummalla on sitten se sertifikaatti ja oikeudet, luvat, vastuut, velvollisuudet. Nämä on sitten tietysti erilaisia kysymyksiä ja tärkeitä kysymyksiämme, mutta tavallaan haetaan sitä mahdollisuutta, että voisiko näin toimia. Tai sitten ollaan jossain syrjäisessä paikassa, vaikka nyt tuolla jossakin Lapissa tai missä ei välttämättä ole niin paljon, on pitkien ajomatkojen päässä jotain vesivoimalaitoksia tai mitä tahansa tällaisia asioita, missä on sitten tietynlaisia tehtäviä, mitä pitää hoitaa, niin voitaisiinko me hyödyntää niitä jo paikan päällä olevia ihmisiä hoitamaan tietynlaisia tehtäviä siellä? Perinteisestihän se menee niin, että joku huoltohenkilö kutsutaan apuun, hän ajaa pari tuntia jonnekin paikalle, hän on kaksi minuuttia paikalla, tekee mahdollisesti jonkun työn, ehkä ajaa takaisin, ehkä hakee jonkun varaosan, ajaa takaisin sen kaksi tuntia, laittaa sen paikalleen ja taas ajaa seuraavan kohteeseen. Hirveästi aikaa menee tämmöiseen turhaan siirtymiseen ja tämmöiseen, vaan voitaisiko se jotenkin tehostaa tätä tehtävää ja samalla tavalla, että onko se tälle työntekijällekään mielekästä, että suurin osa hänen työajastaan kuluu autossa istumiseen. Pyritään silläkin tavalla löytämään sekä mielekkäitä, joustavia työtehtäviä ihmisille, että myös tuottamaan näille toimijoille siten, että se laite on nopeasti taas käyttökunnossa. Eli ei sitäkään kautta tule sitten tällaista hukkaa. Sitten me ollaan rakennettu tämmöinen esimerkki tämmöistä mahdollisista tulevaisuuden työn kulusta. Tässä on vähän erityyppinen sitten ympäristö, mitä ollaan haettu tähän skenaarioon. Eli me ajatellaan, että meillä on tämmöinen iso tulevaisuuden teollisuuspuisto, jossa aika pitkälle toimitaan jo autonomisesti. Eli siellä aika paljon on autonomista tuotantoa, toimintaa, autonomisia laitteita, autoja, muita ajoneuvoja, jotka siellä tekee sitä työtä. Ja siellä on hirveästi sensoreita, jotka jatkuvasti mittaa ja kuvaa, mitä siellä tapahtuu. Ne voivat olla kiinteitä, ne voivat olla kiinni näissä laitteissa, ihmisiä, jotka siellä kulkevat. Meillä on jatkuvasti vielä reaaliaikainen tieto, mitä siellä tapahtuu joka ikisessä pisteessä. Sitten jos siellä tulee kuitenkin sellainen ongelma, että nyt tarvitsisi jonkun ihmisen puuttua, tähän on joku, mitä se autonominen laite ei pysty itse korjaamaan itseään, vaan tarvitaan ihminen tekemään jonkunlainen korjaustoimenpide tai jonkunlainen päätöksenteko. Sitten me otamme tekoäly, tulee apuun siihen. analysoi sen tilanteen, muodostaa sen tilannekuvan tämän sensoritiedon avulla, ehdottaa, että mitä voisi olla niitä sopivia toimenpiteitä, mitä pitäisi tehdä. Sitten tämä tekoäly pystyy etsimään tällainen globaali osaajapuuli, jossa tiedetään, mikä on kenenkin osaamisalue, kuka on saatavilla, mikä on kenenkin se tilanne, mitä hän pystyisi tekemään, mitkä ovat ne osaamiset, sertifikaatit ja muut tämmöiset asiat. Tekoäly pystyy tämän muodostamansa tilannekuvan ja tarvittavan tehtävän perusteella valitsemaan sieltä poolista sen oikean asiantuntijan tai useamman asiantuntijana juuri sen tehtävän korjaamiseen. Tämä henkilö kytketään siihen ympäristöön. Hän saa sen tekoälyn muodostavan tarkan tilannekuvan, missä mennään, mikä on ongelma, mitkä voisivat olla ne vaihtoehdot, mitä nyt pitäisi tehdä. Ja sitä kautta nämä ihmiset sitten pystyvät tekemään sen tehtävän, mikä tässä tilanteessa vaadittiin. Eli valitaan ihmisiä, joilla on oikeanlainen osaaminen, oikeanlaiset työkalut, laitteet, muut tämmöiset, mitkä vaaditaan sen kyseisen tehtävän suorittamiseen. Eli tässä just haetaan sitä, että me aina sen tilannekohtaisesti haetaan niitä ihmisiä. Meillä on niitä asiantuntijoita, meillä on osaajia ympäri maailmaa, joita voidaan käyttää tämmöisissä tehtävissä. Eli tässä just haetaan vähän sitäkin ajatusta vähän, että että kenelle nämä ihmiset, joita sieltä puulista haetaan, minkä kautta he ovat töissä. Kuka heille maksaa palkan? Kuka on heidän työnantaja? Kuka vastaa turvallisuusasioista tai on vastuukysymyksiä? Tarjouvatko he jonkun alustan kautta sitä työtä vai onko joku välittäjätoimisto sinne välissä, jolle nämä ihmiset ovat töissä ja jolta nämä laitokset ostavat sitä työvoimaa? Vai onko siellä jonkinlaisia itseorganisoituvia, organisaatio-tyyppisiä toimijoita, jotka sitten itse muodostavat sen, mistä se työ haetaan, mistä nämä ihmiset sitten tekevät sitä työtä. Että tässä on paljon mahdollisuuksia ja paljon kysymyksiä, että miten tämä voitaisiin mahdollisesti järjestää. Mutta just haetaan tätä joustavuutta ja tilannekohtaista tapaa. Näissä esimerkkeissä, mitä kuvasin, niin minkälaisia muutoksia tähän työn kuvaan näissä nyt sitten näkyi? Eli miten tähän, jos muistetaan tai miten tällä hetkellä tehdään töitä, että on se perinteinen, sä oot yhden alan asiantuntija, sä teet siellä sitä työtä siellä samassa yrityksessä, samassa tehtaassa, niin tässä nyt siirretään sitten tämmöistä yhden työn asiantuntijasta tämmöiseksi moniosaajaksi. Eli sä pystytkin tekemään monenlaisissa ympäristöissä ja monenlaisten laitteiden kanssa pystyy tekemään sitä työtä. Sitten on muutos on tästä paikkasidonnaisesta työstä. Muututaankin paikka riippumattomaksi. Eli me ei olla enää sidoksi siihen yhteen ainoaseen tehtaaseen tai työmaahan tai muuhun tämmöiseen, vaan me pystytään tekemään vaikka nyt kotoa käsin tai jostain muualta päin käsin enemmän töitä. Joustavuuden vaihtoehtojen lisääntyminen, että ihmiset pystyy enemmän sitten tekemään näiden omien toiveiden kautta töitä, eli se, että haluaako tänään tehdä vähän pitempää päivää. Mä tarjoan mun osaamista nyt vaikka sinne pooliin, että mä oon tänään käytettävissä pidemmän aikaa, tai ensi viikolla mä ehkä pidänkin vähän lomaa tai näin pois. Haetaan tämmöistä joustavuutta ja vaihtoehtoja ihmisille enemmän. Ja myös se, että kun he kykenevät tekemään enemmän erilaisia töitä, niin myös sitä kautta heillä on enemmän vaihtoehtoa valita, mitä töitä he tänään tekisivät. Tekoälyllä oli se iso rooli, mikä tuossa mainittiin. Se on sellainen iso muutos, mikä näissä kaikissa työtehtävissä varmasti tulee näkymään. Sitten yhtenä muutoksena on myös tämä useiden teknologioiden hallinta, mikä on sitten sellainen iso asia myös, että miten me varmistetaan se osaaminen ihmisille, että he pystyvät näiden teknologioitten kanssa toimeen. Totta kai iso merkitys on sillä, että me rakennetaan teknologiat semmoisiksi, jotta ihmiset osaa niitä helposti ja aika intuitiivisestikin käyttää. Sitten nämä muutokset työnantajat ja työntekijän rooleissa. Ja haluan tässä tosiaan mainita vielä, että kaikilla näillä muutoksilla voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Kaikki ei ole kaikille hyväksi. Tiedetään, paljon tutkimuksia on myös, että jollakin muilla on haasteita vaikka sosiaalisessa puolessa tai ei ole sitä varmuutta. Näillä on negatiivisia vaikutuksia ja myös positiivisia vaikutuksia. Näissä on aina se puolensa ja puolensa näillä kaikilla muutoksilla. Sitten haluaisin vielä puhua tämmöisestä ihmislähtöisestä näkökulmasta. Eli kun me lähdetään muuttaan tätä teollista työtä ja miettii, millaisia ne tulevaisuuden työtehtävät voisi olla, millaista työtä me halutaan ihmisille tulevaisuudessa tarjota, niin me muistuttaisiin lähteä sieltä ihmisessä työntekijästä. Eli se, että me saadaan aikaan tämmöinen positiivinen kierre ja kasvu, niin meidän täytyy ottaa huomioon se käyttäjyys ja ihminen. Eli kuitenkin se, että jos ei ihmiset halua ja koe näitä ratkaisuja omakseen, niin eihän näitä kukaan ota käyttöön. Ei nämä tule koskaan toteutumaan, jos me lähdetään työntämään teknologiaa, sun on pakko ottaa nämä käyttöön, käytät näitä ja kaikille tarjotaan samaa ratkaisua. Vaan ensiksi meidän täytyy ottaa huomioon tämä haluttavuus, eli se, että rakennetaan ratkaisuja, joita ihmiset haluaa käyttää. Miten ihminen kokee, että tämä lisää hänen omaa hyvinvointiaan, ja tämä on minulle hyväksi, tämä on kiva käyttää, tämä on minulle avuksi, tämä parantaa minun hyvinvointia tai työntuloksia. Toisena asiana on kannattavuus, eli totta kai ratkaisujen täytyy olla yrityksille kannattavia, täytyy jäädä enemmän viivana alle, sen täytyy jollakilla parantaa sen yrityksen liiketoimintaa, kasvua, mitä tahansa yritys hakee sillä. Sitten on vastuullisuus eli kaikenlaiset sääntelyprosessit. Me ei voida tehdä asioita, jotka ovat jonkun määräysten vastaisia tai ne eivät ole sallittuja. totta kai tärkeä kysymys. Sitten viimeisenä on tämä toteutettavuus, eli tarkoittaa tämmöinen tekninen kypsyys, tämän tyyppiset asiat, eli miten se teknologia on valmis tämmöisiin ratkaisuihin. Mutta jotenkin haluaisin uskoa, että jos me rakennetaan ratkaisu, joka on semmoinen, että ihmiset haluaa sitä käyttää, se tuottaa yrityksille hyötyjä, mikä lait ei estä sen käyttöön, niin kyllä se teknologia kehittyy. Kyllä teknologia seuraa siihen. Jos me tämmöinen muuten saadaan, niin kyllä se teknologia aina tulee sieltä mukana, että jotenkin mieluummin lähtisi sieltä ihmisen näkökulmasta. Sitten meillä on kuitenkin näitä erilaisia tärkeitä näkökohtia, joita meidän täytyy ottaa tässä tulevassa työssä. Eli se, että jos me mietitään tämmöisiä työnkuvia, mitä tuossa aikaisemmin kuvasin, että miten se työ tulee muuttumaan, niin mitä meidän täytyy muistaa tässä muutoksessa, jotta me säilytetään tavallaan tämä hyvä ja miellyttävä työnkuva ihmisille. Eli tämä työskentely, jos me puhutaan tästä digitaalisen ja fyysisen maailman yhdistelmästä, niin miten ihminen kestää tämän tyyppistä ympäristöä, jos sä koko ajan hypit virtuaaliseen ja fyysisen maailman välillä, miten sun niin sanotusti pää kestää, miten sun kognitiivinen kuormitus kestää tämmöisen jatkuvan vaihtuvan ympäristön tai muut, jos joudut käyttää jonkinlaisia vaikka nyt laseja tai muita laitteita, niin miten sä niitä kestät ja miten sulle sujuu niiden käyttö. Sitten meidän monimutkaisia järjestelmiä. Meillä on jatkuvasti tämmöisiä Eli tulevaisuudessa työtiimit tulee koostumaan ihmisistä, teknologioista, tekoälystä, miten me työskennellään ja johdetaan tämmöisiä tiimejä, jotka koostuukin vähän erilaisista toimijoista kuin ehkä tällä hetkellä. Sitten tämä motivaatio, merkityksellisyys on tärkeä asia. Eli se, että miten me pystytään tuottaa sitä merkityksellistä, puhutaan paljon, että ihmiset hakee merkityksellistä työtä. Eli miten me voidaan taata ihmisille sellaisia työtehtäviä, että hän pystyy omien arvojensa pohjalta tekemään näitä töitä ja kokee olevansa hyödyksi näissä asioissa. Ja tosiaan tämä työ- ja yksityiselämän tasapaino on sitten semmoinen, mikä pitää muistaa, että ei mennä kumpaakaan suuntaan liian paljon kallelleen. Sitten tämä työyhteisö asia on hirmu tärkeä. Puhutaan, että työympäristö, työporukka on ihmisille tosi tärkeä. Työyhteisö sosiaalisesti. On kiva nähdä ihmisiä, jutella muistakin asioista kahvipöydässä ja näin vaihtaa niitä muitakin ajatuksia. Mutta mitä jos tulevaisuudessa työskentelee virtuaalitiimeissä. Usein välillä olet fyysisesti paikalla, välillä olet virtuaalisesti. Sulla vaihtuu se työporukka, vaihtuu ehkä se kohde, mihin sä teet töitä. Miten ihmisten tarve sosiaaliseen kanssakäymiseen, yhteenkuuluvuuden tunne, porukkaan kuuluminen, miten me tämmöinen taataan tämmöisissä ammateissa työtehtävissä. Se on hirmu tärkeä asia tämän kokonaisuuden kannalta. Sitten vielä turvallisuus ja etiikka on totta kai tärkeä asia. Turvallisuus on se ykkösasia, minkä meidän täytyy kaikille taata, ja yksityisyyden suoja, kyberturvaasiat, kaikki tämmöiset, koska puhutaan paljon siitä datan liikkumisesta paikasta toiseen, niin meidän täytyy pitää huolta siitä, että mikä mikä asia siellä sitten pysyy kenenkin tiedossa, ja kun se, että saadaan näitä työtehtäviä yksilöllisiksi rakennettua, eli se, että se järjestelmä tunnistaa vaikka, että missä sinua pitää juuri tänään auttaa tai mikä tehtävä sulle on ollut vaikeaa, missä sä voisit kaivata apua tai mikä on sulle, missä tekoäly ei anna neuvotus, tietää, että sä osaat ja haluat tehdä tämän itse, niin sehän edellyttää sitä, että sinuakin mitataan jollakin tavalla, niin mikä on se tavallaan lupa, kuinka paljon sinua saa mitata, saako sinua mitata, että oletko tänään kauheasti stressaantunut, oletko nukkunut huonosti, onko tänään väsy, onko tänään huono päivä, mihin sitä tietoa käytetään, kuinka paljon sinua saa mitata, mitä sillä tiedolla tehdään, kenelle se menee, käyttääkö työnantaja sitä vaikka hyödyksi jollain väärällä tavalla. Nämä ovat niitä eettisiä ja tärkeitä kysymyksiä. Tämä inklusiivisuusasia, miten rakennamme työtehtäviä, tekemisen tapoja, jotka sopivat hyvin erityyppisille ihmisille, sekä taidoiltaan, tiedoiltaan, miltä tahansa ominaisuuksiltaan, kaikille sopivia ratkaisuja, on äärimmäisen tärkeä asia. Tämä voi olla, että pystymme rakentamaan teknologian avulla auttamaan. tuomaan niitä samoin mahdollisuuksia ja auttamaan ihmisiä, jotka eivät välttämättä muuta johonkin tietyn tyyppiseen työhön ehkä sovellu. Ja sitten me ollaan mietitty näitä muutoksia näillä eri tasoilla. Eli me ollaan rakennettu tällä tavalla, että meillä on se työntekijä, meillä on tiimi ja meillä on organisaatio. Mitä nämä eri muutokset tarkoittaa näillä eri tasoilla? Jos lähdetään tuosta työntekijäästä ensin liikkeelle. Eli tässä on juuri se, että nämä erilaiset teknologiat ja muutokset voisi tuoda henkilölle jonkunlaisia tämmöisiä niin kutsuttuja supervoimia. Eli mitä vähän tuossa äsken mainitsin, eli voidaan jollakin lailla tuoda henkilölle kykyjä, nähdä, kuulla, tuntea, ymmärtää paremmin aikoja, paremmin asioita. Eli hän pystyy sitä kautta tekemään asioita paremmin tai monipuolisemmin, mitä ei välttämättä tällä hetkellä ilman teknologian apua pystyisi tekemään. Ja se mahdollistaa sitä kautta, että hän pystyykin olemaan asiantuntija vaikka viidestehtävässä. Tällä hetkellä hän on hyvä yhdessä, tulevaisuudessa voisinkin olla tosi hyvä viidestehtävässä, niin tämähän olisi aika hieno juttu. Sitten tiimin näkökulmasta, tiimitasolla, ihminen, kone, tekoäly, tiimit, joista puhuin aikaisemmin, niin miten nämä työskentelevät tehokkaasti yhdessä tämmöisessä hybridityöympäristössä. Eli juuri se, että hyödynnetään kunkin parhaita osaamisia. Eli mikä on se, missä ihminen on parempi kuin kone, missä tekoäly on parempi, miten me jaetaan nämä tehtävät, että kukin pääsee tekemään sitä, missä itse on paras. Sitten organisaatiotasolle kun mennään, niin pyritään siellä sitten parantamaan näiden eri yksiköiden yritysten yhteistyötä. Eli juuri nämä maantieteellisesti erotetut asiantuntijat, jotka osallistuu näihin eri tehtäviin, eri elinkaaren vaiheissa oleviin asioihin, me pystytään ne tuomaan paremmin ja joustavammin yhteen. Ne tuodaan tavallaan sitä joustavuutta myös tänne eri tiimien ja yksiköiden välille. Sitten jos lähdetään ihan konkreettisesti rakentamaan tämmöisiä, että miten me saadaan nämä tehtävät sitten rakennettua, minkä tyyppisiä toimijoita me tarvitaan tähän ja minkälaisia painopistealueita tarvitaan tämän asian rakentamiseen. Eli jos lähdetään katsomaan tämmöisen tulevaisuuden työn ja tämän teknologian ratkaisujen arvoverkkoa, eli minkä tyyppisiä toimijoita tulevaisuudessa siellä on. Eli kun helposti me ajatellaan, että se on joku yksi teknologia, minkä sä tuot, sä tuot sinne jotkut virtuaalilasit tai sä tuot jonkun robotin sulle työkaveriksi, mutta se ei riitä, vaan siellä on paljon erilaisia asioita, mitä tarvitaan, jotta tämä kokonaisuus saadaan pyörimään. Tässä ensimmäisenä on loppukäyttäjät, eli puhutaan ihmisestä työntekijästä, eli se ihminen, joka käyttää niitä ratkaisuja. Se on se meidän kärjessä pyramiden huipulla oleva se loppukäyttäjä, ihminen, jolle me rakennetaan näitä ratkaisuja. Sitten meillä on loppukäyttäjäyrityksiä, jotka on nämä yritykset, jotka hyödyntää näitä ratkaisuja. Voidaan puhua metaversumin ratkaisuista tai minkä tahansa uusista tämmöisistä ratkaisuista, jotka yhdistää näitä erilaisia teknologioita ja virtuaalista fyysistä maailmaa, tätä paikkariippumattomuutta ja näin poispäin. Tähän väliin todennäköisesti tulee jonkinlaisia palveluntarjoajayrityksiä, jotka sitten räätälöivät näille loppukäyttäjäyrityksille tai käyttäjille niitä ratkaisuja, jotka ovat juuri siihen ympäristöön kontekstiin soveltuvia. Tällaisia ei välttämättä tällä hetkellä hirveästi ole olemassa. Tämä on sellainen uusi jonkinlainen toimija, joka todennäköisesti rakentuu tähän väliin. Minkä tyyppisiä yrityksiä ja keitä nämä ovat, me ei välttämättä sitä vielä tiedetä. Sitten meillä siellä pohjalla on tämmöisiä ratkaisu- ja teknologiatoimittajia, jotka sitten kehittää näitä ratkaisuja ja niiden liittyvää teknologiaa ja niiden yhdistämistä. Meillä on erilaisia sensoreita. Meidän tarvitsee jatkuvasti sensoroida sitä ympäristöä, niitä työntekijöitä ja muita tämmöisiin, että me saadaan kerättyä se tarvittava tieto, jotta me voidaan sitä tietoa hyödyntää siellä erilaisten laitteiden ja muiden kautta. Tietoliikenneosaamista tarvitaan, kyberturvaosaamista. Tämmöisiä toimia tarvitaan samaten kuin tähän datan hallintaan, näihin data-alustoihin, miten dataa käsitellään, miten sitä visualisoidaan. Eli kun pyritään tuomaan ihmisille tietoa näkyviin, niin aika usein se on se visuaalinen muoto, se mikä on ihmisille helpoin ymmärtää, niin miten me saadaan se data tuotua semmoiseksi visuaaliseksi, helposti ymmärrettävään muotoon, niin siihen tarvitaan paljon sitä teknologiakehitystä. Sitten totta kai käyttäjän laitteet, sovellukset, puhutaan just virtuaalaiset, tai joku haptiikka, haptiinen ohjaus tai muu tämmöinen, niin näiden kehittäjiä tai näiden tekoälykehittäjät, tekoälyavustajat, kuka niitä kehittää, missä muodossa ne on, tämmöisiä tarvitaan paljon näiden kehittäjien. Sitten onkin se jonkunlainen virtuaalinen yhteistyötila, joka yhdistää nämä erilaiset toimijat. Sitten hiukan tällaisia erilaisia teknologioita vielä, miten näitä sovelletaan ja miten näitä sitten viedään tänne ratkaisuun, minkälaisia teknologioita tarvitaan. Eli jos meillä on se etäoperaattori, joka toimii vaikka sieltä sieltä jostakin toisesta paikkakunnalta käsinhoitaa sitä tehdästä siellä toisessa paikassa, niin miten tällä etäoperaatiolla, minkälaisia puettavaa teknologiaa, miten häntä mitataan, miten hän sitten käsittelee vaikka jotenkin justiin, vaikka XR-lasien tai muiden avulla, mitä hänellä tarvitaan sinne päälle, miten me saadaan häneltä luotua se turvallinen 5G, 6G-yhteys sinne vaikka tehtaaseen, missä hän on töissä. Miten me luodaan se tarpeeksi nopea, viiveetön, luotettava yhteys? Tai jos hän tekee vaikka kesämökiltään käsin tänään töitä, miten me tuodaan se tarvittavat yhteydet sinne kesämökille, jotta se on luotettavaa toimintaa? Ja sitten nämä tekoälyratkaisut, tämä tilannetietoisuus, se on se yksi avainsana, eli miten me tuodaan sen ja rakentaa se tilannetietoisuus työntekijälle siitä työympäristöstä, niin se on semmoinen tärkeä asia, missä tekoäLYllä on iso rooli analysoida ja hakea tietoa, yhdistää tietoa eri lähteistä, eri muotoista dataa, miten ne yhdistää ja visualisoidaan mukaan. Sitten isossa roolissa on tämmöiset erilaiset laitteet, robotit, droonit, eläiset autonomiset ajoneuvot, koneet, laitteet, jotka pyörivät ja tekevät omia tehtäviään siellä eri ympäristöissä. Ne keräävät dataa samalla, kun joku mobiilirobotti vaikka kuljettaa tavaraa paikasta toiseen. Samalla hän skannaa ympäristöä, hän tekee erilaisia mittauksia siellä ja muodostaa sitä kautta sen oman osansa kokonaisuuteen ja tekee erilaisia operointi- tai manipulointitehtäviä ympäristössä. Loppuun ajattelin kertoa muutamia esimerkkejä tutkimusprojekteista. Eli se, että missä tällä hetkellä mennään näissä asioissa. Eli mitä nyt on tehty, mikä on se tämänhetkinen tilanne, miten pitkällä me ollaan näissä asioissa tällä hetkellä. Ensimmäisenä tässä on tehdas-ympäristöprojekti. Tässä haettiin palveluliiketoimintaa mobiiliroboteille. Tämä on tehty VTT-projekti, jossa on mukana Teliaa. Valvet Automotive Uudenkaupungin autotehdas on ollut tässä esimerkiksi kohdeympäristönä, koeympäristönä. Eli täällä me esimerkiksi tehtiin ja vietiin tämmöinen mobiilirobotti tehdas-ympäristöön. varustettiin se uuden tyyppisillä erilaisilla skannereilla, muilla tämmöisillä laitteilla, joita siinä robotissa ei normaalisti ole. Tehtiin siitä älykkäämpi, kyvykkäämpi robotti, jotta se pystyy tekemään muutakin kuin vaan kulkemaan tämän kuljettajan tavaraa. Eli tämä robotti pystyy, puhutaan vaikka, meillä oli joku hitsaussolu, vaikka nyt autotehtaassa, niin tämä robotti pystyy mennä sinne skannaamaan sitä ympäristöä ja autonomisesti itse muodostamaan sen kerätyn datan perusteella tämmöisen virtuaalimaailman, jota kautta sitten ihmiset pystyy eri paikoista mennä sisään tänne virtuaalimaailman. Eli he pystyy näkemään sen uuden kaupungin autotehtaan hitsaussolun sieltä vaikka eri paikakunnalta ja pystyy siellä olemaan yhteistyössä muiden ihmisten kanssa. Eli tuodaan tämmöinen autotehtaan virtuaalimalli sinne eri ihmisten saataville. Eli tämä ratkaisu sitten mahdollistaa tämmöisen ajantasaisen... Eli jos se robotti pyörii siellä jatkuvasti, se jatkuvasti skannaa ympäristöä. Useinhan tilanne on se, että me skannataan ympäristön, sitten se on siinä, ja sitten se on vuoden päästä edelleen sama ympäristö, sama skannaus. Eihän se ympäristöt enää samalta näytä, vaan sitä pitää jatkuvasti päivittää. Eli idea on juuri se, että kun täällä pyörii niitä robotteja, niin jatkuvasi skannaa, jolloin meillä on se ajantasainen tieto aina, että miltä siellä... näyttää. Eli tätä voidaan käyttää vaikka näiden tehtaiden, rakennusten turvallisuutta ja kunnossapitoa niiden suunnittelua ja toteutusta varten. Toinen esimerkki, mennään sitten tuonne satamaympäristöön. Tämä on tämmöisestä eurohottaisesta projektista, missä on muista Kalmar ollut täältä Suomesta mukana Heitäkin kiinnostaa näiden kurottajien etäkäyttöominaisuuksien parantaminen. Eli juuri se, että satamassa toimitaan ja käytetään näitä kurottajia erilaisiin työtehtäviin, niin miten me voidaan niitä tuoda tämmöiseen etäympäristöön, etäoperaattorin käyttömahdollisuuksiin myös. Eli on tuotu tämmöistä lisättyä todellisuutta mukaan siinä, tehty tämmöinen virtuaalinen satama, rakennettu tuonne Metaversumin ympäristöön, on testattu käyttäjien kanssa, miltä se ympäristö näyttää, minkälaisia työtehtäviä siellä voisi tehdä. Siellä on rakennettu näitä työtehtäviä ja mietitty, miten se voitaisiin tulevaisuudessa tehdä ja miltä se ympäristö, miltä se etäoperaattorin työpiste ja se visuaalinen ilmentymä tulisi näyttää, että hän osaa sitä käyttää yhtä hyvin kuin tällä hetkellä. Tämä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2025 eli ensi vuonna. Ollaan sillä tavalla aika pitkälle päästy tässä asiassa. Tällä pyritään parantamaan tehokkuutta ja toimivuutta satamaympäristöissä. Sitten on yksi esimerkki tällaista tarkastustoiminnasta. Eli tästä on taas sen nimisistä projektista, kun Nekoverse, tämä rakentuu tuon Maier Turun telakkateollisuuden ympäristölle. Siellä on paljon iso tarve myös uudistaa sitä teollista työtä. Tiedetään, että telakkaympäristössä on paljon sitä työvoimaa, vaihtuvuutta, on se tavallaan myös sitä syklisyyttä siellä ympäristössä ja on eri kansallisuuksia ja muita, miten me voidaan sinne tuoda näitä uusia teknologioita. Tässä samassa projektissa meillä on mukana tämä kiva inspektori, joka tekee erilaisia tarkastustoimenpiteitä. Heitäkin kiinnostaa, miten erilaisia tarkastuksia voitaisiin tehdä siten, että aina se tarkastaja menisi paikan päälle. Eli miten voidaan tehdä yhteistyössä etä- ja läsnätyöntekijöiden välillä tarkastuksia. Siellä on erilaisia hissejä, Y-hissitarkastus on ollut yksi tämmöinen esimerkki, mitä ollaan sitten kokeilemassa. Sen Aaltokin on mukana tässä projektissa. Eli miten erilaisia vaiheita tämmöisessä tarkastuksessa voitaisiin tehdä sieltä, niin kuin etäpaikasta ja mitä paikan päällä ja minkälaisia kameroita tarvitaan, minkälaisia muita puettavia laitteita, miten voidaan robottia hyödyntää, missä asioissa ja koneen näköjään ja muita tämmöisiä asioita. Ja toinen tämmöinen tarkastus, kohde, mitä ollaan tässä pilotoimassa, on tämä nosturi. Täällä on vaikka tuollainen konegrenssin tehdas, tai sellainen iso nosturi, niin miten sen toimintoja ja ominaisuuksia voidaan tarkastaa just etänä. Sitten voidaan esimerkiksi erilaisia hitsaussaumoja ja tämmöisiä turvallisuusasioita, niin niiden tämmöisten tarkastusten tehostamista ja parantamista on sitten konkreettisesti testataan näissä hankkeissa. Sitten vielä viimeisenä esimerkkinä on tämmöinen vähän toisenlainen toimiala, eli arkkitehtuuri ja suunnittelu. Mä halusin tämän nyt tähän vielä mainita, koska tämä on siinä mielessä kiinnostavaa, että tässä on tähän samasta projektista, tuosta Nekoverse-projektista, ja tässä on mukana esimerkiksi tämä Design Vertikivi, eli puhutaan sisustussuunnittelu, tämän tyyppinen asia ja Hollingin arkkitehtuuritoimisto, eli miten me saadaan näistä virtuaaliympäristöistä tämmöisiä hyvännäköisiä, kiinnostavia, kauniita, laadukkaan näköisiä, jotta me juuri päästäisiin taas tähän työn houkuttelevuuteen kiinnostavuuteen. Kiinnitämme huomiota myös siihen, että ne ovat muidenkin kuin perinteisten insinöörien mielestä kivan näköisiä. Eli tuodaan siihen vähän tämmöisiä muitakin elementtejä mukaan tämmöisiin virtuaaliympäristöihin, jolloin me saadaan niistä tosi kiinnostavia, mukaansa tempaavia ympäristöjä. Ja tämmöisen yhteistyöympäristössä voidaan sitten suunnittelijat, arkkitehdit, insinöörit, asiakkaat, loppukäyttäjät tuoda samaan ympäristön kokeilemaan ratkaisuja, testailemaan eri asioita, antamaan palautetta reaaliajassa. suunnitellaan eteenpäin asioita ja tuodaan tätä yhteistyötä eteenpäin. Eli kaikissa näissä esimerkkeissä oikeastaan se yhteistyö on myös yksi avainasia. Eli se, että tuodaan niitä ihmisiä yhteen, vaihdetaan ajatuksia, ja tämä on se yksi lisäarvo, mitä näistä pyritään saamaan. Ja nimenomaan tässä arkkitehtuurisuunnittelukäyttötapauksessa, siellä haetaan just näitä tarkempia, realistisempia simulaatioita. Voit vaikka erilaisia materiaaleja kokeilla tai katsoa. Jos vaikka jonkun haptiikan avulla voit kokeilla jonkun materiaalin pintaa, tuntuuko tämä kivalta vai onko tässä jotain ongelmia tai muita asioita ja minkälaisia ominaisuuksia siellä on, niin tämmöisiä asioitakin voidaan teknologian avulla kokeilla ilman, että olet siellä fyysisessä ympäristössä. Ja sitten tosiaan tämä tehokkuus ja tuottavuus on varmaan semmoinen yhteinen asia, mitä kaikissa nämä yritykset sitten hakee omasta näkökulmastaan. Sitten vähän tässä vielä se, että miksi tätä tutkimusta nyt ollaan tekemässä, ja näitä erilaisia useita projekteja haetaan ja viedään eteenpäin, niin totta kai tässä niin kuin VTT ja nämä muina toimijana, niin halutaan ajaa Suomeen ja suomalaisten yritysten tämmöisten etua, eli miten saadaan Suomeen sitä hyvinvointia, kasvua, tämmöistä tuotua. Halutaan tarjota kiinnostavia uria ihmisille, hyvinvointia kasvua, tämän tyyppisiä asioita tähän teollisuuden teolliseen työhön, nimenomaan näillä kaikilla erilaisilla toimialoilla, eli ei uihodeta mitään, vaan just tämä valmistus, kunnossapito, rakentaminen, logistiikka, liikenne, eli miten me voidaan näitä aloja kehittää ja varmistaa sitä kautta myös näihin niitä kiinnostavia, houkuttelevia työtehtäviä myös sillä niin kuin tulevaisuuden sukupolvelle. Ja halutaan tietysti, että Euroopassa ja Suomi nähtäisi tämmöisenä johtavana paikkana tämmöisen tutkimuskehitystyöhön. Täällä ollaan edistyksellisiä toimijoita, joissa näitä testataan. Ja tänne halutaan sitten myös tulla. Toivotaan, että yritykset ja muut kansainväliset toimijat haluaisivat investoida myös Suomeen, tuoda tänne lisää sitä toimintaa, koska täällä ollaan edistyksellisiä, ollaan avoimia, meillä on niitä taitoa. kykyä viedä asioita eteenpäin turvallisilla, tuottavilla, innovatiivisilla ratkaisuilla. Tällaisia visioita meidän haluttaisiin Suomelle samalla tässä edistää yhdessä yritysten ja tutkimusten ja tällaisten yhteistyössä viedä eteenpäinsä. Loppusanana tässä sitten vaan vielä, että kohti tämmöistä kestävää teollista työtä olisi varmaan se meidän yhteinen tavoite viedä tässä myös teollisessa työssä eteenpäin. Kiitos kaikille. Kiitos kun kuuntelit Eväitä ajattelun luentosarjaa. Yhteistyössä Aalto-yliopiston Future Work, työ 2030-ohjelma ja työelämäntutkimusyhdistys.